Hyvinvointialueenkin on varauduttava 

Ukrainan sota on kirvoittanut mielipiteitä NATO-jäsenyyden suhteen puolesta ja vastaan, sekä herättänyt varmasti huolta laajalti. Itse olen suorittanut asepalveluksen varusmiehenä 90-luvulla ja myöhemmin reservin kertausharjoitukset nimenomaan puolustusvoimien toiminta-ajatuksen mukaan ”Puolustusvoimat turvaa Suomen aluetta, kansan elinmahdollisuuksia ja valtiojohdon toimintavapautta sekä puolustaa laillista yhteiskuntajärjestystä” Tässäkin asiassa on monta näkökulmaa. Kansalaisaloitetta liittymisestä ollaan viemässä eduskuntaan. Se on selvää, että maanpuolustustahtoa löytyy niin liitoutumattomana tai sotilasliiton jäsenenä.

Terveydenhuollon ammattilaisena suhtautuminen asiaan on helpompaa. Hädässä olevia ihmisiä tulee auttaa. Tuttuja ja ystäviä on jo suunnitellut lähtevänsä tilaisuuden tullen auttamaan esim. SPR:n humanitaarisen avun muodossa jopa sota-alueelle. Nostan hattua tälle rohkeudelle ja toivon siunausta matkaan, jos tilaisuus tulee. Tässä epävakaassa maailman tilanteessa myös poliittisten päättäjien on hyvä olla hereillä ja turvata ihmisiä turvallisten päätösten muodossa. Paikallisella tasolla on nostettava varautumisen merkitystä ja poikkeusolojen suunnitelmien pitää olla ajan tasalla. Varautumisen merkityksestä on korona pandemia antanut hyvän opetuksen. Tähän varautumiseen hyvinvointialueila myös lainsäädäntö antaa velvollisuuden. Laki hyvinvointialueesta sanoo:

”Hyvinvointialueen on valmiussuunnitelmin ja normaaliolojen häiriötilanteissa tai poikkeusoloissa tapahtuvan toiminnan etukäteisvalmisteluin sekä muin toimenpitein huolehdittava siitä, että sen toiminta jatkuu mahdollisimman häiriöttömästi normaaliolojen häiriötilanteissa sekä poikkeusoloissa”

Tässä Rissalan strategisesti tärkeässä ympäristössä, varautumiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. 

Heikki Miettinen, Pohjois-Savon hyvinvointialueen varavaltuutettu (sd.) 

Reservin luutnantti. 

perfuusioteknikko-sairaanhoitaja