Siilinjärven kunnan talouteen on korona tehnyt loven ja epävarmuutta tulevaisuudesta. Verotulot ja valtionosuudet ovat vielä kohtuulliset, kiitos pääministeri Sanna Marinin hallituksen toimet verotulo- ja valtionosuuskompensaatioista.
Ennakkoarviot tulevasta kehityksestä ovat kovin kuitenkin synkkiä ja sen vuoksi kunnassa tullaan tekemään muutostalousarvio syksyn aikana. Koronan vaikutusten lisäksi sairaanhoitopiirin alijäämän kattamiseen näyttää tänä vuonna menevän n. 0,7 miljoonaa euroa sen lisäksi, että jo viime vuoden puolella maksettiin puoli miljoonaa aiempien vuosien alijäämiä. Tämän vuoden alijäämä sairaanhoitopiirissä tuleekin sitten olemaan 30 miljoonan euron luokkaa, josta Siilinjärven osuudeksi arvioidaan yli 2 miljoonaa maksettavaksi ensi vuonna. Osa näistä kustannuksista johtuu myös koronan vaikutuksista sairaanhoitopiirin jo ennemmin kuralla olleeseen talouteen.
Kunnan palveluita on eri aikoina mitattu ja pääosin todettu selvityksissä kustannustehokkaiksi, mutta siitä huolimatta talous sakkaa.
Valtuustoryhmät saivat seminaarissa ottaa kantaa viranhaltijoiden laatimaan pohjaesitykseen säästöjen ja tulojen ” neljästä pilarista”, joita esityksessä olivat
1. digitalisaatiota hyödyntävät palveluprosessit
2. toimitilat ja palveluverkko
3. kunnan työntekijämäärän vähentäminen
4. väestön kasvu
Valtuustoryhmän valmisteleman SDP:n puheenvuoron käytti seminaarissa Risto Daavitsainen.
Me demarit näemme digitalisaation hyödyntämisen yhtenä tulevaisuuden kehittämisen pilarina. ”Siilinjärvi etätyökuntana” – visio on noussut keskusteluissa esille. Koronan aikana etätyö on noussut mahdollisuudeksi uudenlaiseen työkulttuuriin, jossa työn tekeminen ei katso paikkaa ja monelle nykyiselle kaupunkilaiselle asuminen maalla on siten mahdollista. Kunta omilla toimillaan voi edistää tällaisen asumisen imagon luomista ja sen avulla saada uusia kuntalaisia muuttamaan: tähän tarvitaan resursseja ja rahaa. Imagoa edistetään markkinoinnilla, mutta kunnan nykyinen talous ei kestä näitä toimia. Sen vuoksi kunnassa tulee satsata kehittämishankkeisiin: uusi EU – hankekausi on alkamassa ja niistä tulee Siilinjärven saada aiempaa suurempi osuus kehittämiseensä. Digitalisaation hyödyntämiseen on EU-tukirahoitusta saatavissa, kunhan sitä haetaan riittävän kunnianhimoisesti! Jotta kuntaan saadaan uusia asukkaita, tulee kunnassa olla erilaisia asumisen mahdollisuuksia joustavasti tarjolla. Siilinjärvi on pinta-alaltaan pieni kunta ja kunnan sisäistä palveluliikennettä tulee kehittää niin, että sen mahdollisuudet ovat houkuttelevia; PALI – liikenteen kehittäminen uudenlaiseksi siten, että jokaisella kunnassa on mahdollisuus älypuhelimella seurata, tilata ja saada esim. PALI – auto entistä joustavammin. Erilaisten digitalisaation mahdollistavien toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen on jo nyt tätä päivää: seurataanhan hiihtokeskusten latukoneiden liikkeitäkin reaaliaikaisesti, miksei myös Pali-liikennettä tai miksi sitä tulevaisuudessa kutsutaankin. Digitalisaatio tulee ulottaa kaikkien kuntalaisten käytettäviksi esim. julkisten tilojen varauskalentereissa, ovien lukkojen digitalisoinnissa, palveluiden hankkimisessa ym. asioiden joustavuutta lisäävissä toimissa.
Toimitilojen rakentamisen aikataulua tulee tarkastella uudestaan ja harkita tarkoin, mihin on milloinkin varaa. Onko kunnan rakennettava kaikki itse erilaisilla lainajärjestelyillä vai voisiko esim. Isoharja Oy kunnan konserniyhtiönä toimia rakennuttajana?
Toimitiloista sote-keskuksen rakentaminen on toteutumassa, mutta onko kunnassa oltava kaksi terveysasemaa jatkossa, sen päättänee sote-maakunta aikanaan. Monia rakentamisen aloittamisia jouduttaneen ajallisesti venyttämään.
Huolestuttavaa on, miten kunta selviää investointiensa laina- ym. vastuista, kun sote-maakunta aloittaa v. 2023 ja kunnan verotuloista yli 12%häviää, samoin valtioinosuuksia. Tulevaisuudessa palveluliikenteen kehittyessä, jouduttanee pohtimaan myös kouluverkon tiheyttä ja mahdollisesti yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Kunnassa tulee etätyön lisääntyessä selvittää toimitilojen käyttöasteet ja se, tarvitaanko nykymuotoisia toimitiloja henkilöstölle vai tukeeko kunta sellaista työkulttuuria, jossa työn tekemisen paikka on joustava! Kaikissa työtehtävissä tämä ei voi toteutua, mutta on yksi mahdollisuus tilasäästöihin jatkossa. Säästömielessä on selvitettävä sellaisista kuntakonsernin omistamista tiloista luopuminen, joka nyt vuokrattuina muualle, esimerkkinä Pysäköinti Oy:n omistamat vuokratilat ja elinkeinotoimen jotkut tilat.
Väestön kasvun osalta kunnassa 100 asukkaan lisäys tekisi 0,44€ vuodessa tuloja lisää. Kunnan asukasluku on kuitenkin vähentynyt viime vuosina ja tarvitaan isoja satsauksia, että kuntaan saadaan lisää asukkaita. Kunnan omat rahkeet eivät riitä riittävän isoihin panostuksiin, mutta seutukunnallisella yhteistyöllä ja EU – hankerahoitusta hyödyntäen tätä tulee tavoitella. ”Siilinjärvi – etätyökuntana” imagolle pitää luoda uskottavat puitteet. Pelkkä maakunnan sisäinen muutto ei tähän auta, vaan uusia asukkaita tulee houkutella muualta, kaupunkiseuduilta! Muoti-ilmiöksi mediassa tullutta trendiä monenlaisesta asumisesta maalla pitää hyödyntää mahdollisimman pian. Kunta on parhaillaan neuvottelemassa seutukunnan ja valtion välisestä MAL – sopimuksesta. Jotta valtio tulee rahoittamaan mahdollisia maankäytön, asumisen tai liikenteen hankkeita, tulee seutukunnalla olla suunnitelmia valmiina. Näiden suunnitelmien edellytyksenä on, että mm. monipuoliseen asumiseen tarvittavassa maanhankinnassa tarkastellaan kaikkia kunnan mahdollisuuksia toimivan yhdyskuntarakenteen kehittämiseksi erityisesti etelä-Siilinjärvellä.
Viranhaltijoiden esityksessä yhtenä pilarina oli kunnan työntekijöiden määrän vähentäminen. Vähentyminen 50 – 100 henkilötyövuotta tekisi laskelmien mukaan 2,2 – 4,5 miljoonan euron säästöt. Tässä tullaan kuitenkin tielle, joka on vaarallinen! Kunnan henkilöstön jaksaminen on jo nyt tiukilla, sairauspoissaolojen suuri määrä on siitä osoituksena. Itse asiassa kunnan henkilöstön määrä on vähentynyt viimeisen 1½ vuoden aikana jo yli sadalla henkilöllä: tammikuussa 2019 kunnan koko henkilöstöä oli 1510 työntekijää, viimeisimmän tilaston mukaan heinäkuussa 2020 henkilöstöä oli 1373 henkilöä! Vaikka henkilöstön määrän supistaminen olisi talouden näkökulmasta edullista, tulee tarkoin harkita, millaiset seuraukset sillä on palveluiden laadulle ja erityisesti työssä jaksamiselle!
Risto Daavitsainen
